1978.html

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

muokkaa Tapahtumia

muokkaa Tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Air Indian Boeing 747 räjähti lähellä Bombayta, 213^lähde?^[1] ihmistä sai surmansa.
4. tammikuuta – Kansanäänestys Chilessä tuki Augusto Pinochetia.
7. tammikuuta – Emilio Palma syntyi Antarktiksella ensimmäisenä ihmisenä historiassa.
8. tammikuuta – Mariaanien saariryhmä Tyynellämerellä siirtyi Yhdysvaltain osaksi.
10. tammikuuta – Toisinajattelija Pedero Jaoquin Chamorron salamurha johti levottomuuksiin Nicaraguan hallitusta vastaan.
17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kun Etelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellin hökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
18. tammikuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Yhdistyneen kuningaskunnan syylliseksi vankien pahoinpitelyyn Pohjois-Irlannissa, mutta merkkejä kidutuksesta ei todettu.
19. tammikuuta – Viimeinen Länsi-Saksassa valmistettu Volkswagen Kupla lähti Emdenin tehtaan kokoonpanolinjalta.
21. tammikuuta – Vainikkalasta Haminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoilta Vehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
22. tammikuuta – Etiopia julisti Länsi-Saksan lähettilään ei-toivotuksi henkilöksi.
23. tammikuuta – Ruotsi kielsi ensimmäisenä maana otsonikerrosta vahingoittavien aerosolien käytön.
24. tammikuuta – Neuvostoliiton ydinkäyttöinen vakoilusatelliitti, Kosmos 954, putosi Kanadaan.
25. tammikuuta – Aulis Sallinen sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon oopperastaan Ratsumies. Palkinnon arvo oli 75 000 Tanskan kruunua eli noin 50 000 markkaa.
25. tammikuuta – Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
30. tammikuuta – Lumimyrsky tappoi 90 Yhdysvalloissa.
31. tammikuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen ehdotti Kokoomuksen ottamista mukaan hallitukseen. Pääministeri Kalevi Sorsa torjui ajatuksen. Kokoomuksen puheenjohtaja Harri Holkeri piti Virolaisen ehdotusta taktisena.
1. helmikuuta – Elokuvaohjaaja Roman Polański pakeni Ranskaan myönnettyään olleensa sukupuoliyhteydessä 13-vuotiaan tytön kanssa.
11. helmikuuta – Somalian armeija mobilisoitiin Etiopian hyökkäyksen vuoksi.
11. helmikuuta – Kiina salli Aristoteleen, Shakespearen, ja Dickensin teokset.
15. helmikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy jäi kiinni Floridassa.
16. helmikuuta – Suomen markka devalvoitiin kolmannen kerran vajaan vuoden kuluessa, 8 %.
17. helmikuuta – Tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
18.–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Lahdessa.
1. maaliskuuta – Tupakkalaki astui voimaan.
1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen viidennen presidenttikautensa aluksi.
3. maaliskuuta – Etiopia myönsi joukkojensa taistelevan Kuuban avulla Somaliaa vastaa Ogadenissa.
3. maaliskuuta – Ruotsalainen kansanpuolue jäi pois Kalevi Sorsan hallituksesta. Kristian Gestrinin tilalle opetusministeriksi nimitettiin Liberaalisen kansanpuolueen Jaakko Itälä. Tuure Salon tilalle oikeusministeriksi nimitettiin Paavo Nikula.
3. maaliskuuta – Charles Chaplinin ruumis varastettiin hautausmaalta Sveitsistä (se löydettiin 11 viikkoa myöhemmin).
3. maaliskuuta – Rhodesia hyökkäsi Sambiaan.
5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoille Ogadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
11. maaliskuuta – Palestiinalais-terroristit tappoivat 34 israelilaista Tel Aviv-Haifa-moottoritiellä.
16. maaliskuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin.
16. maaliskuuta – Punaiset prikaatit kaappasivat Italian pääministeri Aldo Moron. Hänet löydettiin kuolleena 9. toukokuuta.

Italian pääministeri Moro terroristien vankina

17. maaliskuuta – Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalus Amoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karille Ranskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastutti Englannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta.
18. maaliskuuta – Pakistanin syrjäytetty pääministeri Zulfikar Ali Bhutto tuomittiin kuolemaan vuonna 1974 tapahtuneesta poliittisesta murhasta. Bhutto itse piti oikeudenkäyntiä "poliittisena riistona".

muokkaa Huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Tiedonantaja-lehteä uhattiin valepommilla.
1. huhtikuuta – SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen syytti Kiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
8. huhtikuuta – Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleena Helsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoria Siad Barrea kohtaan.
16. huhtikuuta – 15 000 entistä Ranskan vastarintaliikkeen jäsentä osoitti mieltään natsismia vastaan Kölnissä.
20. huhtikuuta – Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleen Korean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskun Uhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.^[2]
20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelli Heinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
22. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Pariisissa Ranskassa.
27. huhtikuuta – Afganistanin presidentti Mohammed Daoud Khan kuoli vallankaappauksessa.
11. toukokuuta – Tuhansia Zairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsi Angolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälle Kolwezin kaivosalueelle.
14. toukokuuta – Israelin ulkoministeri Moshe Dayan vieraili Suomessa. Presidentti Urho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan.
15. toukokuuta – Oikorata Jämsästä Jyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 km tunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
18. toukokuuta – Neuvostoliitossa toisinajattelija Juri Orlov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi pakkotyöhön vastavallankumouksellisen materiaalin levittämisestä.
18.–19. toukokuuta – Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. Presidentti Mobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten tukemisesta.
25. toukokuuta – Ensimmäinen Unabomberin pommi räjähti Northwestern Universityssä.
26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti päätöstä ajojahtina.
10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansa Boråsin kaupunginhotellin palossa Ruotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
12. kesäkuuta – Sarjamurhaaja David Berkowitz, "Son of Sam", tuomittiin vankeuteen (25 vuodesta elinkautiseen).
15. kesäkuuta – Jordanian kuningas Hussein meni naimisiin 26-vuotiaan Lisa Halabyn kanssa, josta tuli Jordanian kuningatar Noor.
19. kesäkuuta – Sarjakuva Karvinen esiintyi ensimmäisen kerran lehdissä.
23. kesäkuuta – Josip Broz Tito nimettiin Jugoslavian elinikäiseksi presidentiksi.
24. kesäkuuta – Jemenin presidentti Hussein al-Ghashmi tapettiin.
26. kesäkuuta – Bretagnelaisnationalistien pommi teki tuhoa Versaillesissa.
30. kesäkuuta – Etiopia hyökkäsi Eritreaan.

muokkaa Heinäkuu - syyskuu

3. heinäkuuta – Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä sai satojen miljoonien markkojen arvoisen urakan Kaija ja Heikki Sirénin suunnitteleman kongressipalatsin rakentamiseksi Irakin pääkaupunkiin Bagdadiin.
7. heinäkuuta – Salomonsaaret itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansa Tarragonan kaupungissa Espanjassa propaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
25. heinäkuuta – Ensimmäinen koeputkilapsi, Louise Brown, syntyi.
6. elokuuta – Paavi Paavali VI kuoli 80-vuotiaana. Uusi paavi Johannes Paavali I kuoli 34 päivän paavina olon jälkeen 28. syyskuuta. Hänen seuraajansa kardinaali Karol Wojtyła otti nimen Johannes Paavali II tullessaan paaviksi 16. lokakuuta.
20. elokuuta – Pyssymiehet avasivat tulen Israelin lentoyhtiön El Alin bussissa Lontoossa.
20. elokuuta – Abadanissa Iranissa teatterin tuhopoltossa menehtyi 400 ihmistä.^lähde?^[3]
24. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöön Imatralla.
25. elokuuta – Torinon käärinliina oli näytteillä ensi kertaa 45:een vuoteen.
11. syyskuuta Ruotsalainen F1-kuljettaja Ronnie Peterson kuoli edellisenä päivänä Italian GP:n lähdössä Monzassa sattuneessa joukkokolarissa saamiinsa vammoihin.
17. syyskuuta – Camp Davidin rauhansopimus solmittiin Israelin ja Egyptin välille.
17. syyskuuta – Raju maanjäristys surmasi 25 000^lähde?^[4] ihmistä Iranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.^lähde?^[5]
25. syyskuuta – Boeing 727 törmäsi pienkoneeseen San Diegossa Kaliforniassa. Onnettomuudessa kuoli 144 ihmistä.^lähde?^[6]
27. syyskuuta – Turun raastuvanoikeudessa alkoi Salora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, mm. Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölle Bror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet.
30. syyskuuta – Suomen ensimmäinen lentokonekaappaus: 37-vuotias oululainen liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun.
30. syyskuuta – Hangon edustalla kuoli 10 nuorta veneonnettomuudessa. Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttu hätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteet kuolemantuottamuksesta.

muokkaa Lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Vietnam hyökkäsi Kamputseaan.
1. lokakuuta – Kuumailmapalloilija Veikko Kaseva kuoli Tampereella pallon syöksyttyä maahan pallon päällä olleen venttiilin petettyä.
1. lokakuuta – Uusi arkkipiispa Mikko Juva vihittiin virkaansa Turun tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Oulun piispa Hannes Leinonen.
3. lokakuuta – Suomen Ilmavoimien DC-3 putosi Kuopiossa heti Rissalan lentokentältä nousun jälkeen Juurusveteen. 15 henkilöä menehtyi, joukossa maan päättäjiä, jotka osallistuivat Maanpuolustuskurssille. Myös Tarja Halosen piti osallistua lennolle, mutta lääkäri kielsi hänen osallistumisensa raskauden vuoksi.
14. lokakuuta – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
3. marraskuuta – Dominica itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
7. marraskuuta – Indira Gandhi valittiin uudelleen Intian parlamenttiin.
13. marraskuuta – Liikkeenharjoittaja Pekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi vankeuteen kirjapaino Kursiivin tuhopoltosta. Kirjapainossa oli sytytetty tulipalo 26. marraskuuta 1977. Myös neljä muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
16. marraskuuta – Aarno-myrsky riehui Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaan pohjoisosassa.
18. marraskuuta – Jonestownin joukkoitsemurha: Jim Jones juotti lahkolaisilleen syanidilla terästettyä juomaa Guyanassa. 913 ihmistä kuoli, mukaan lukien 276 lasta
20. marraskuuta – Epäonnistunut sotilasvallankaappausyritys Espanjassa.
20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, etteivät Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkonen piti liikkuneita tietoja länsimaiden lehdistön yrityksenä häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita.
4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. Vapautusjärjestö SWAPO kehotti äänestäjiä boikotoimaan vaaleja.
11. joulukuuta – Kaksi miljoonaa ihmistä osoitti mieltään šaahia vastaan Iranissa.
27. joulukuuta – Espanjassa hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka päätti virallisesti 40 vuotta jatkuneen sotilasdiktatuurin.

muokkaa Tuntematon päivämäärä

Suomen Teatterikoulun ja Helsingin Ylioppilasteatterin nuoret teatterinharrastajat esittivät kesällä itse tekemänsä näytelmän Pete Q.
Leevi and the Leavings perustettiin.

muokkaa Syntyneitä

8. tammikuuta – Heidi Kyrö, suomalainen laulaja
9. tammikuuta – Alexander James McLean, yhdysvaltalainen laulaja ("Backstreet Boys")
19. tammikuuta – Laura Närhi, suomalainen laulaja ("Kemopetrol")
28. helmikuuta – Mira Luoti, suomalainen laulaja ("PMMP")
1. maaliskuuta – Jensen Ackles, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. maaliskuuta – Kevin Federline, yhdysvaltalainen tanssija
11. toukokuuta – Laetitia Casta, ranskalainen malli ja näyttelijä
16. toukokuuta – Vappu Pimiä, suomalainen radio- ja tv-juontaja
22. toukokuuta – Katie Price ("Jordan"), brittijulkkis
2. kesäkuuta – Nikki Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. kesäkuuta – Nicole Scherzinger, yhdysvaltalainen laulaja ("The Pussycat Dolls")
9. heinäkuuta – Linda Park, yhdysvaltalainen näyttelijä ("Star Trek: Enterprise" -sarjan "Hoshi Sato")
25. heinäkuuta – Louise Brown, englantilainen koeputkilapsi (maailman ensimmäinen)
9. elokuuta – Audrey Tautou, ranskalainen näyttelijä
23. elokuuta – Kobe Bryant, yhdysvaltalainen koripalloilija
22. syyskuuta – Mikko Leppilampi, suomalainen näyttelijä ja laulaja
25. lokakuuta – Markus Pöyhönen, suomalainen pikajuoksija
27. lokakuuta – Vanessa-Mae Vanakorn Nicholson ("Vanessa-Mae"), brittiläinen viulisti
10. marraskuuta – Eve Jihan Jeffers ("Eve"), yhdysvaltalainen laulaja
2. joulukuuta – Nelly Furtado, kanadalainen laulaja
6. joulukuuta – Mijailo Mijailović, Anna Lindhin serbialaissyntyinen surmaaja
18. joulukuuta – Katie Holmes, yhdysvaltalainen näyttelijä

muokkaa Kuolleita

14. tammikuuta – Hubert Humphrey, yhdysvaltalainen poliitikko
14. tammikuuta – Kurt Gödel, itävaltalais-yhdysvaltalainen matemaatikko
20. tammikuuta – Viljami Kalliokoski, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
9. helmikuuta – Lasse Sirviö, suomalainen kilpa-autoilija
11. helmikuuta – Harry Martinson, vuoden 1974 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija
14. helmikuuta – Antti Kukkonen, suomalainen poliitikko ja rovasti
21. helmikuuta – Hagar Olsson, suomalainen kirjailija
1. maaliskuuta – Reino Oittinen, suomalainen koulumies ja poliitikko
14. maaliskuuta – Esti Heiniö, suomalainen kirjailija
28. maaliskuuta – Karl Oesch, suomalainen jääkärikenraali
25. huhtikuuta – Håkan Brunberg, suomalainen taidemaalari
28. huhtikuuta – Roman Karmen, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja
1. toukokuuta – Aram Hatšaturjan, neuvostoliittolainen (armenialainen) säveltäjä
9. toukokuuta – Aldo Moro, Italian pääministeri (kaapattiin ja murhattiin)
10. kesäkuuta – Väinö Muinonen, suomalainen juoksija
15. kesäkuuta – Alli Wiherheimo, suomalainen opetusneuvos (Kotilieden pitkäaikainen päätoimittaja)
22. kesäkuuta – Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri
29. heinäkuuta – Umberto Nobile, italialainen ilmailija
6. elokuuta – Paavi Paavali VI (sydänkohtaus)
22. elokuuta – Jomo Kenyatta, Kenian presidentti
7. syyskuuta – Keith Moon, brittiläinen rumpali ("The Who")
9. syyskuuta – Jack Warner, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
11. syyskuuta – Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja
15. syyskuuta – Willy Messerschmitt, saksalainen lentokonesuunnittelija
24. syyskuuta – Manne Siegbahn, vuoden 1924 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
28. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali I
1. lokakuuta – Veikko Kaseva, suomalainen kuumailmapalloilija
3. lokakuuta – Olavi Majlander, suomalainen kansanedustaja
3. lokakuuta – Kirsti Hollming, suomalainen kansanedustaja
3. lokakuuta – Arto Merisaari, suomalainen kansanedustaja
3. lokakuuta – Antti Pohjonen, Vaasan läänin maaherra
9. lokakuuta – Jacques Brel, belgialainen säveltäjä ja laulaja
21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä
22. lokakuuta – Anastas Mikojan, Neuvostoliiton presidentti
7. marraskuuta – Gene Tunney, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
10. marraskuuta – Jussi Mäntynen, suomalainen kuvanveistäjä
15. marraskuuta – Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi
24. marraskuuta – Fjalar Jarva, Suomen poliisiylijohtaja
8. joulukuuta – Golda Meir, Israelin pääministeri
10. joulukuuta – Ed Wood Jr., yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
11. joulukuuta – Matti Tapio, suomalainen teatteriohjaaja
11. joulukuuta – Vincent du Vigneaud, vuoden 1955 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
27. joulukuuta – Houari Boumédienne, Algerian presidentti

muokkaa Nobelin palkinnot

muokkaa Muuta

Elokuvavuosi 1978

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1978.